Olin tarkoituksella jättänyt kirjoittamatta lääkäripulasta, koska netistä löytyy siitä lukemattomia keskusteluja ja ajattelin blogissani keskittyä lähinnä omiin kokemuksiini lääkärin työssä. Blogini viimeisten kommenttien takia käsittelen nyt lääkäripulaa.
Käsittääkseni lääkäripulalla tarkoitetaan sitä, että lääkäreitä ei ole riittävästi tekemään kaikkia niitä töitä, joita yhteiskunnassa lääkäreille on osoitettu. Joko lääkäreitä on liian vähän tai lääkäreille osoitetaan liikaa töitä. Kolmas vaihtoehto on, että lääkäreitä olisi riittävästi tekemään lääkäreille osoitetut työt, mutta lääkärien työaikaa hukkaantuu liikaa mm. paperitöihin ja tietokoneiden kanssa tappelemiseen.
Työssäkäyvien lääkärien määrä Suomessa on noin OECD-maiden keskitasoa, joten Suomessa ei pitäisi olla ainakaan poikkeuksellista vajausta lääkäreistä. Lääkärien koulutusmääriä on myös viime vuosina nostettu ja nykyään joka sadas ikäluokastaan koulutetaan lääkäriksi. Tällä koulutusmäärällä Suomen lääkäritiheys tulee nousemaan, mutta muutos tapahtuu hitaasti vuosien kuluessa.
Lääkärien työtaakkaa on jatkuvasti lisätty mm. tarkennetuilla vaatimuksilla sairauskertomusmerkinnöistä ja erilaisilla lausunto- ja todistusasioilla. Samaan aikaan on siirretty osa lääkärien perinteisistä töistä hoitajille. Kokonaisuudessa terveydenhuollon työtaakka on lisääntynyt huomattavasti hoitomuotojen kehittyessä ja hoitojen ulottuessa myös yhä huonompikuntoisiin ja vanhempiin potilaisiin. Kannattaako 80-vuotiaan mummon polviin leikata tekoniveliä tai 90-vuotiaan mummon sepelvaltimoita pallolaajentaa olisikin kokonaan toisen kirjoituksen aihe.
Viime syksynä uutisoitiin, että erikoissairaanhoidossa lääkärien työajasta jo 60 prosenttia kuluu paperitöissä. Kaikki lääkärien tietokoneiden ja paperien palvontaan käyttämä aika on suoraan pois potilastyöstä. Kirjoitin aiemmin myös sihteerin töistä, joita jouduin terveyskeskuksessa tekemään. Niiden lisäksi jouduin myös pukemaan ja riisumaan potilaita, toimimaan sosiaalityöntekijänä, nuorisotyöntekijänä ja vanhusten keskustelukaverina. Voin ihan hyvin tehdä myös sihteerin töitä, mutta on turha itkeä lääkäripulaa, jos lääkärin työpäivä täyttyy muulla kuin lääkärikoulussa opitulla.
Lääkäripulaa voi lievittää kolmella tapaa: lääkärimäärää lisäämällä, työnjakoa muuttamalla tai toimintaa tehostamalla. Lääkärikoulutusta on jo lisätty ja nyt valmistuvat ensimmäiset suuret kurssit. Koulutus on erittäin hidas tapa vaikuttaa lääkärimäärään ja koulutuksen lisäämisen vaikutus nähdään kunnolla vasta vuosikymmenten päästä. Koulutuksen lisääminen ei myöskään auta, jos lääkärit mieluummin hakeutuvat töihin muualle kuin lääkäripulasta kärsiviin suolakaivoksiin.
Julkisuudessa on keskusteltu myös terveydenhuollon työnjaon muuttamisesta. Ehkä näkyvimpänä keskusteluissa on ollut hoitajaresepti. Hoitajilla ei ole yhtä kattavaa farmakologista koulutusta kuin lääkäreillä ja pula hoitajista on paikoin jopa pahempi kuin lääkäripula. Onko mitään järkeä siirtää harvoille hoitajille lääkärien ydinosaamiseen kuuluvia tehtäviä, samalla kun lääkärit keskittyvät töihin, joihin lääkäreillä ei ole koulutusta? Hoitajille riittää enemmän kuin tarpeeksi hoitajien koulutuksen mukaisia töitä.
Kannattaisiko terveydenhuoltoon palkata esim. konekirjoittajia tekemään paperitöitä ja kirjoittamaan saneluita. Viime aikoina säästöjä tavoiteltaessa konekirjoittajista on päinvastoin pyritty eroon sillä seurauksella, että hitaasti kaksisormijärjestelmällä kirjoittavat kokeneet lääkärit käyttävät suuren osan päivästään tietokoneiden kanssa tappelemiseen. Terveydenhuollon toimintaa tulisi myös tehostaa muutenkin kuin käskemällä juoksemaan tai kirjoittamaan nopeammin. Jopa eduskunnan tarkastusvaliokunta puuttui syksyllä toimimattomiin terveydenhuollon tietojärjestelmiin ja tietojen käsin kopioimisen aiheuttamaan turhaan työhön.
En poissulje lääkärikoulutuksen lisäämistä yhtenä vaihtoehtona, mutta pelkkä koulutusmäärien nostosta paasaaminen kuvaa puhujan tietämättömyyttä ongelman luonteesta. Suomessa ei todellisuudessa ole kyse oikeasta lääkäripulasta vaan huonosta työnjaosta ja huonoista tietojärjestelmistä. Ongelmaa voi yrittää lievittää kouluttamalla lisää lääkäreitä, mutta lääkäripula ei korjaannu ennen kuin lääkärit saavat keskittyä lääkärin töihin.
27 kommenttia:
Moni asia korjaantuisi sillä, että edes sairaalassa olisi parempi ruoka - miksi lisäaineetonta ruokaa ei voisi tarjota kaikissa laitoksissa, tarhoissa ja kouluissa. Esimerkiksi glutamaattien laittaminen lasten ruokiin kielletään lailla, mutta sitä rikotaan jatkuvasti. Mulle niistä tulee migreeni enkä voi syödä ollenkaan laitosruokia. Miksi vanhusten, lasten, sairaiden ja koululaistenkin täytyy sietää niitä?
Lääkäreitä ei ole kuitenkaan työttömänä juuri lainkaan, vaikka normaalisti korkeasti koulutettujen työttömyys on parin prosentin luokkaa. Maistereita koulutetaan suoraan kortistoon, mutta kaikki lääkärit työllistyvät välittömästi valmistuttuaan. Työllisyyden tukemisen kannalta lääkäreitä voitaisiin kouluttaa enemmän, tällöin suurempi osa työikäisistä saataisiin tuottaviin töihin.
Lääkärikoulutuksen lisäämisessä lienee se ongelma, että jos määrärahoja opetukseen ei lisätä, niin yhä useampi opiskelija oppii lääkärin kliiniset taidot katsomalla kurssikaverin selkää, kun kurssikoot paisuvat ylisuuriksi (ovat jo?). Yhden potilaan ympärille kun mahtuu vain se rajallinen määrä katsojia ja samaa luomea on mahdotonta poistaa useaan kertaan.
Viime laman aikana lääkäripula muuttui puolessa vuodessa työttömyydeksi, ja moni valmistui kortistoon. Saa nähdä mitä tällä kertaa käy. Nythän kuntataloudet ovat ajautumussa kriisiin samaan aikaan kun kasvatetut kurssikoot valmistuvat. Kuopiossa ollaan jo lomauttamassa lääkäreitä.
Taitojen opettelua haittaa se, että samaan aikaan kun opiskelijoita on entistä enemmän, ovat potilaat entistä tietoisempia oikeuksistaan ja haluttomampia suostumaan opetustapauksiksi. Toisaalta kyllä ymmärrän potilaita, minäkin miettisin muutaman kerran ennen kuin suostuisin esittelemään intiimivaivojani kymmenen hengen ryhmälle.
"Lääkäreitä ei ole kuitenkaan työttömänä juuri lainkaan, vaikka normaalisti korkeasti koulutettujen työttömyys on parin prosentin luokkaa. Maistereita koulutetaan suoraan kortistoon, mutta kaikki lääkärit työllistyvät välittömästi valmistuttuaan. Työllisyyden tukemisen kannalta lääkäreitä voitaisiin kouluttaa enemmän, tällöin suurempi osa työikäisistä saataisiin tuottaviin töihin."
Vuoden kommentti. Suomessa on totuttu massiivisiin työttömyyslukemiin ja sen vuoksi myös lääkärit on ajatettava työttömyyskortistoon?
Tusinahumanistin koulutus on kuitenkin huomattavasti lääkärinkoulutusta halvempaa. Lääkärit ovat juuri sellainen ryhmä, jota ei missään olosuhteissa kannata kouluttaa kortistoon. Ennemminkin kannattaisi leikata humanistien, sosiologien yms. koulutusta ja ohjata keskinkertaisuudet amk- tai ammattikoulupuolelle.
Miksi lääkäreistä pitäisi olla jatkuvasti pulaa, jos muiden ammattiryhmien kohdalla työttömyys on laajamittaista? Parasta työllisyyden hoitoa olisi työntekijöiden kouluttaminen aloille joilla on työvoimapulaa. Tällä hetkellä suurin pula on lääkäreistä.
Miksei lääkäreitä voisi olla kortistossa? Lääkäripulan kustannukset ovat huomattavasti lääkärityöttömyyttä suurempia. Ja kyllä työttömän humanistitohtorin kouluttaminen kuluttaa yhteiskunnan rahoja varmasti saman verran kuin työttömän lääkärin kouluttaminen.
Tilanne ei ole normaali, jos lääkäreitä ei ole lainkaan työttöminä. Tästä aiheutuu suuret kustannukset lääkäripulan aiheuttaman huonontuneen hoidon takia. Nopeasti erittäin korkealle nousseet lääkärien palkat aiheuttavat myös kustannusten karkaamisen käsistä. Kyllä lääkäreitäkin kannattaa kouluttaa työttömiksi edes jonkin verran, sillä tällöin taataan riittävä kilpailun lääkäripalveluissa. Tällä hetkellä kilpailua ei ole.
Humanistien koulutusta pitäisi ehdottomasti leikata, mutta yli jääneet resurssit pitäisi ohjata työvoimapulasta kärsiville aloille, kuten lääkäreiden lisäkoulutukseen.
Humanistitohtorien koulutus pohjautuu luentoihin ja kirjallisiin töihin, ja on sellaisena varsin edullista.
Lääkärien (ja muiden käytännön pienryhmäopetusta tarvitsevien, kuten teatterikoululaisten ja lentäjien) koulutus maksaa moninkertaisesti enemmän.
Kustannuseroa on helppo vertailla USA:ssa, jossa opiskelijat maksavat itse opintonsa. Lääketieteen opiskelijoilla on tyypillisesti noin viisi kertaa enemmän opintovelkaa kuin insinööreillä tai humanisteilla.
Tämä ei kuitenkaan ole se varsinainen syy, miksi lääkärien massakouluttaminen tulisi yhteiskunnalle kalliiksi.
Todellinen syy on siinä, että jokainen lääkäri maksaa yhteiskunnalle paljon enenmmän kuin oman palkkansa verran, koska hän määrää kalliita etuuksia. Mitä enemmän lääkäreitä, sitä enemmän korvattavia lääkkeitä, laboratoriokokeita, kontrollikäyntejä, elektiivisiä leikkauksia, sairauslomia, eläkkeitä jne.
Osa näistä lisäpalveluista tietysti lisäisi potilaiden terveyttä, mutta länsimaiden terveydenhuollossa rajakustannukset ovat nousseet jo aikapäivää sitten taloudellisia rajahyötyjä suuremmiksi.
Investoimalla lisää terveydenhuoltoon ei siis enää saada mainittavasti terveempiä työntekijöitä, vaan lähinnä pidempään tai mukavammin eläviä eläkeläisiä ja muita työkyvyttömiä.
Lisäinvestointeja on siis vaikea perustella taloudellisilla argumenteilla.
Kokonaan toinen juttu on se, jos Anonyymi haluisi inhimmillisistä syistä käyttää nykyistä enemmän rahaa terveydenhuoltoon.
Silloinkaan en kyllä aloittaisi lääkärikoulutuksen lisäämisestä, vaan esim. tietojärjestelmien ja prosessien standardoinnista ja yksinkertaistamisesta. Tutkimusten mukaan erikoissairaanhoidon työtunneista kuluu 60% tietokoneen näpyttelyyn. Touhua järkeistämällä olisi vapautettavissa paljon lääkärityövoimaa.
"Lääkäripula parantaa terveyskeskusten toimintaa" (mediuutiset 20.2.09), uutisessa referoidaan LL Saxenin väitöskirjaa:
"Väitöstutkimuksessa todettiin, että lääkärivajeella on myös myönteisiä vaikutuksia terveyskeskusten toimintaan. Vajeen takia toimintoja järjestetään aktiivisesti uudelleen ja tehtäviä priorisoidaan."
"Lääkärivajeella oli vain vähäisiä vaikutuksia henkilökunnan työviihtyvyyteen, mutta se lisäsi tyytymättömyyttä koko terveyskeskuksen johtamistapaan ja palvelujen laatuun."
Jos jokainen lääkäri maksaa yhteiskunnalle enemmän kuin oman palkkansa verran, on lääkäreiden ammattikunta täysin turha Morbuksen mielestä. Tällä Morbuksen logiikalla lääkäreiden ammattikunta tulisi lakkauttaa yhteiskunnalle turhana kustannustekijänä.
Mitenhän on sitten kansanedustajien tai presidentin laita? Tai vaikkapa Kelan virkailijoiden tai poliisin laita? Näitä kaikkia yhdistää sama asia: he määräävät etuuksia, investointeja ja putkavierailuita huomattavasti enemmän kuin oman palkkansa verran. Lakkautetaanko nämäkin? Tällä perusteella myös poliiseja tulisi kouluttaa kuten lääkäreitä, eli poliiseistakin tulisi olla jatkuvaa vajausta.
Todellisuudessa jokainen koulutettu lääkäri tuottaa yhteiskunnalle huomattavasti enemmän kuin mitä kustannukset ovat. Erilaisissa tutkimuksissa on todettu lääkäreiden koulutuksen olevan parhaita investointeja yhteiskunnalle. Lääkärit voivat havaita ajoissa työkykyä tuhoavia sairauksia ja siten lisätä tuottavuutta huomattavasti.
Tällä hetkellä Suomessa esimerkiksi koululaisten lakisääteisistä terveystarkastuksista on jouduttu monin paikoin luopumaan lääkäripulan takia. Lääkäripulan takia ihmiset jäävät myös ilman kunnollista hoitoa, ja jonot toimenpiteisiin ovat kuukausien mittaisia. Kaikki tämä on pois yhteiskunnan tuottavuudesta.
Inhimillisyys on toki myös taloudellisten seikkojen ohella erittäin tärkeä tekijä terveydenhuollon määrärahojen käytössä. Taloudellisinta olisi lakkauttaa kaikkien eläkeläisten hoito ja tehdä eutanasia kaikille eläkeläisille ja vammaisille. Inhimillisemmässä maailmassa pyritään kaikille turvaamaan mahdollisimman hyvä hoito iästä ja lompakon paksuudesta riippumatta.
Kuinka monta työtöntä humanistitohtoria sitten kannattaisi kouluttaa yhtä töissä käyvää lääkäriä kohden, jotta suhdeluku olisi sopiva? Jokainen työssä käyvä lääkäri kustantaa verorahoissaan myös työttömien elintason.
Lääkärit ovat itse monilta osin estäneet työnteon järkeistämisen liiallisen edunvalvonnan takia. Lääkärikoulutuksen rajoittaminen ja lääkäripulan ylläpitäminen kuuluu tärkeimpiin lääkäreiden edunvalvonnan keinoihin. Lääkäripula on myös ollut tärkeimpiä keinoja terveydenhuollon yksityistämisessä. Lääkärit eivät ilmeisesti enää haluaisi hoitaa köyhiä ihmisiä, sillä se ei ole taloudellisesti tehokasta.
"Todellisuudessa jokainen koulutettu lääkäri tuottaa yhteiskunnalle huomattavasti enemmän kuin mitä kustannukset ovat. Erilaisissa tutkimuksissa on todettu lääkäreiden koulutuksen olevan parhaita investointeja yhteiskunnalle. Lääkärit voivat havaita ajoissa työkykyä tuhoavia sairauksia ja siten lisätä tuottavuutta huomattavasti."
Missä tutkimuksissa, voisitko käyttää edes jonkinlaisia lähdeviitteitä? Sitä paitsi läheskään kaikki lääkärikäynnit eivät koske työkykyyn vaikuttavia sairauksia. Itse asiassaan huomattava osa tk-potilaista on pysyvästi työelämän ulkopuolella olevia (eläkeläisiä). Tiedoksesi: suomalainen työterveyshuolto toimii erinomaisesti.
Suoranaisesti työkykyä uhkaavat sairaudet lienevät nykyäänkin hyvin hoidettuja, sillä ne priorisoidaan yleensä korkealle. Poikkeuksena toki on esim. psykiatria, mutta siellä on kyse ennemminkin liian vähäisistä resursseista kuin lääkäripulasta.
"Lääkäripula on myös ollut tärkeimpiä keinoja terveydenhuollon yksityistämisessä. Lääkärit eivät ilmeisesti enää haluaisi hoitaa köyhiä ihmisiä, sillä se ei ole taloudellisesti tehokasta."
Tämä on nyt täysin oma mielipiteesi.
Tällaisesta tutkimuksesta voi aluksi käydä katsomassa koulutusalojen tuottoastetta:
Helo, Tuomo ja Roope Uusitalo (1995). Kannattaako korkeakoulutus? Kustannus-hyöty – analyyttinen arvio korkeakouluinvestointien tuotoista Suomessa 1975–1990. Turku: Turun yliopisto.
Lyhyesti tiivistettynä korkeimmat tuottoasteet ovat kauppatieteellisellä, oikeustieteellisellä sekä lääketieteellisellä koulutusalalla.
Näistä ainoastaan lääketieteessä esiintyy työntekijöistä jatkuvaa pulaa. Yhteiskunnan ja kansalaisten etu olisi kouluttaa lisää lääkäreitä.
Huomattava osa tk-potilaista on tosiaan työelämän ulkopuolella olevia. Pitäisikö heidät jättää hoitamatta? Eikö lääkäreitä kannata kouluttaa hoitamaan tuottamattomia ihmisiä? Tämä on juuri sitä terveydenhuollon yksityistämistä, jossa lääkärit haluavat hoitaa vain ja ainoastaan hyvin toimeentulevia ihmisiä. Raha ratkaisee, ja rikkaiden hoitamisesta saa eniten rahaa. Köyhällä ei ole varaa maksaa hoidostaan yhtä paljon. Lääkäripalvelut pyritään yksityistämään ilman kilpailua, ja tämä onnistuu lääkäripulaa ylläpitämällä.
Lääkäripula vaikeuttaa myös suoraan työkykyä uhkaavien sairauksien hoitoa, sillä jonot toimenpiteisiin ovat kasvaneet todella pitkiksi. Paikoitellen lääkäriaikaa joutuu jonottamaan jopa kuukausia.
Mistä te oikeen puhutte nyt????
Eihän ihmiset saa edes sairaslomaa, vaikka syövät kortisonikuureja tolkuttomasta: sehän pitää ihmiset ainakin valveilla! Eikö olisi tärkeämpää etsiä syitä sairauksiin kuin lisätä "hoitoja"?
"Tällaisesta tutkimuksesta voi aluksi käydä katsomassa koulutusalojen tuottoastetta"
Referoimassasi tutkimuksessa on tarkasteltu koulutuksen tuottoastetta alaa valitsevan yksilön, ei yhteiskunnan kannalta. Etkö ymmärrä eroa, vai yritätkö tahallasi johtaa keskustelua harhaan?
Investoinnit terveydenhuoltoon eivät länsimaissa enää lisää yhteiskunnan tuottavuutta, sillä työelämän ulkopuolelle jäädään täällä lähinnä sosiaalisista syistä. Eläkeyhtiöt kyllä pitävät huolen, ettei ketään päästetä somaattisten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle, ennen kuin kaikki tehokkaat hoitovaihtoehdot on käytetty loppuun.
"Inhimillisemmässä maailmassa pyritään kaikille turvaamaan mahdollisimman hyvä hoito iästä ja lompakon paksuudesta riippumatta."
Ajatus on mieletön. Miten hoito voisi koskaan olla "mahdollisimman hyvää"? Ainahan on mahdollista satsata vähän enemmän. Jokaisen luomen poistoon voidaan hankkia kokenut plastiikkakirurgi ja jokaisesta huimailijamummosta voidaan ottaa pään magneettikuva.
"Eikö lääkäreitä kannata kouluttaa hoitamaan tuottamattomia ihmisiä?"
Puhutko taloudellisesta kannattavuudesta? Siihen kyllä tiedät vastauksen itsekin.
Eettiseltä kannalta katsoen kyseessä on arvokysymys.
Minun mielestäni lisälääkärien kouluttamisen ja palkkaamisen sijasta rahoja kannattaisi käyttää vaikkapa päiväkotien ryhmäkokojen pienentämiseen, vanhusten palveluasuntojen rakentamiseen, tai kehitysmaiden vauvojen perusterveydenhuollon järjestämiseen. Suuri osa suomalaisesta terveydenhuollosta alkaa olla "Titanicin kansituolien järjestelyä", joka ei enää mainittavasti paranna potilaiden elämänlaatua.
Lääkärikoulutus on kaikkein tuottavimpien koulutusinvestointien joukossa, ja tästä kertovat myös lääkäreiden erittäin korkeat palkat. Korkean tuoton pitäisi ohjata investointien suuntaa.
Lääkäreiden nollassa pysyttelevä työttömyysaste kertoo myös siitä, että lääkäreitä on koulutettu aivan liian vähän. Muita korkeasti koulutettuja on työttömänä normaalisti muutaman prosentin verran. Lääkärikoulutuksen lisäämisen kannattavuutta nostaa se, että näin alan toimijoiden välillä saadaan aikaiseksi toimintoja tehostavaa ja kustannuskehitystä hillitsevää kilpailua.
Investoinnit terveydenhuoltoon eivät länsimaissa lisää yhteiskunnan tuottavuutta merkittävästi, mutta jotkin terveydenhuollon investoinnit voivat olla hyvinkin kannattavia.
Väestön vanhentumisen ja lääkäreiden ennätysmäisen eläköitymisen takia terveyspalveluiden pitäminen edes ennallaan vaatisi lääkärikoulutuksen huomattavaa lisäämistä.
Tuottamattomien ihmisten hoitaminen on todellakin "eettiseltä kannalta katsoen arvokysymys". Natsisaksassa vammaiset ja muut tuottamattomat ihmiset pyrittiin tuhoamaan pelkkinä kustannustekijöinä, mutta demokraattisissa länsimaissa on yleensä ollut humaanimpi lähestymistapa.
Lääkäripulasta johtuvat muutaman kuukauden mittaiset hoitojonot tuhoavat Suomessa merkittävästi yhteiskunnan tuottavuutta. Lääkäripulan korjaamiseen verrattuna päiväkotien ryhmäkokojen pienentäminen vasta "Titanicin kansituolien järjestelyä" onkin!
Jaha. Nyt vedettiin esiin jo natsikorttikin.
Anonyymin lääkärivihaajan kommentit eivät vaikuta kovinkaan vakuuttavilta.
Ei muuten ole "normaalia" että korkeasti koulutettuja on työttömänä muutaman prosentin verran. Yleensä länsimaissa yliopistokoulutus johtaa hyviin työllistymismahdollisuuksiin ja korkeaan palkkatasoon. Akateemisten työttömien koulutus ei ylipäätänsä ole yhteiskunnan kannalta järkevää toimintaa.
Suomalaisten lääkärien palkat ovat kansainvälisesti vertaillen pikemminkin varsin alhaiset.
Toisinaan nimimerkkiä "Morbus" käyttävän ihmisvihaajan kommentit "hyödyttömille" ihmisille annettavien hoitojen turhuudesta vaikuttavat jonkin verran kieroutuneilta. Siitä natsivertaus.
Suomessa kuitenkin esimerkiksi ekonomeista, lakimiehistä ja diplomi-insinööreistä on työttöminä noin 2%. Humanistien ja valtiotieteilijöiden työttömyysprosentti on huomattavasti suurempi. Normaalia on se, että kitkatyöttömyyden takia työvoimasta on vähintään muutama prosentti työttömänä, myös korkeasti koulutetuista.
Jos akateemisten työttömien koulutus ei yhteiskunnan kannalta ole järkevää, pitäisi koultusresursseja siirtää muilta aloilta lääketieteelliseen koulutukseen.
Kovinkaan monessa maassa eivät lääkärien palkat ole Suomea korkeampia. Varsinkaan verrattuna kyseisissä maissa vallitsevaan yleiseen palkkatasoon. Muutamissa maissa opiskelijat maksavat myös itse kalliin koulutuksensa, jonka kuuluukin näkyä myös palkkatasossa.
Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä, mutta yritetään pysyä asiassa. Henkilökohtaisuuksiin menevät tai muuten asiattomat kommentit poistan jatkossa surutta.
Lääketieteessä tulisi tutkia hoitojen todellista hyötyä tarkemmin, moni hoito voisi osoittautua yhdentekeväksi tai jopa haitalliseksi. Keskikaiteiden rakentaminen valtateille voisi olla monia hoitoja tuottoisampaa mitattuna tuotetuilla laatupainotteisilla elinvuosilla. (http://en.wikipedia.org/wiki/QALY)
Lääkärien koulutusmäärien perustelu palkoilla tarkoittaa kärjistäen sitä, että mm. paperimiehiä pitäisi kouluttaa ainakin tuplasti enemmän...
Tod.näk. lääkärikoulutusmääriä jälleen nostetaan ja muutaman vuoden päästä ihmetellään, kun terveyskeskusten lääkäripula ei tällä helpottanutkaan.
Paperitehtaasta on nykyisin melkoisen vaikeaa saada työpaikkaa millään koulutuksella. Niistä työpaikoista todella kilpaillaan, ja koulutettuja, pitkän työkokemuksen omaavia paperimiehiä olisi tehtaan portilla tarjolla varmasti ylimäärin.
Terveyskeskusten lääkäripula ei välttämättä ainakaan heti helpottuisi koulutusmääriä nostamalla, mutta koulutusmäärien laskemisesta ei ainakaan olisi hyötyä. Väestön vanhetessa ja suurten lääkäri-ikäluokkien eläköityessä ei pienistä koulutusmäärien nostoista ole apua. Yksityisten lääkäriasemien sekä keikkafirmojen lääkäripulaan koulutusmäärien nosto luultavasti kuitenkin toisi helpotusta. Nykyisistä hakijamääristä päätellen saattaisi myös terveyskeskuksiin löytyä halukkaita ja kyvykkäitä tulijoita.
Nykyään hoidetaan enemmän ja kalliimmalla kuin koskaan aikaisemmin, mutta lisäinvestointeja ei saisi kyseenalaistaa, ilman että joku valopää alkaa nimitellä natsiksi.
"Parasta mahdollista hoitoa kaikille" on yhtä lapsellinen ajatus kuin "verot valtion maksettavaksi". Sellainen ajattelu ei ole humanismia, vaan kärsimystä lisäävää vaarallista idealismia.
Terveydenhuoltoon voisi käyttää loputtomasti resursseja, mutta ne ovat aina pois jostakin muusta.
Lasten kasuympäristöllä (noin esimerkkinä) on kauaskantoisia ja pitkävaikutteisia seurauksia, toisin kuin monilla lääketieteellisillä tutkimuksilla ja hoidoilla. Ryhmäkokojen vaikutuksesta on paljon parempaa näyttöä kuin monesta nykyisestä hoidosta. Suomessakin on syöty veronmaksajien laskuun miljoonia glukosamiinipillereitä, vaikka kukaan ei oikein tiedä, onko niistä mitään hyötyä.
Monet lääketieteelliset tutkimukset aiheuttavat jopa enemmän haittaa kuin hyötyä (esim. summittaiset eturauhassyöpäseulonnat).
Mitä tulee lääkäripulaan: Kuopio on parhaillaan lomauttamassa 70 lääkäriä. Nykyisillekään ei ole varaa maksaa palkkaa, mutta lisää vaan pitäisi kouluttaa? Äly hoi. Poliisien kohdalla on jo onnistuttu kouluttamaan kokonaisia vuosikursseja kortistoon, "humaanin" Anonyymin mielestä samaa pitäisi kokeilla lääkärien kohdalla.
Tilanne on aivan sama vanhustenhuollossa. Hoivakotipaikkoja on tyhjillään, kun kunnat ja kaupungit eivät haluaisi maksaa niiden käytöstä. Sairaalat ja terveyskeskukset täyttyvä kotona pärjäämättömistä vanhuksista, kun jatkohoivapaikkoja ei ole. Harvoin näitä potilaita enää mitenkään voi parantaa, mutta lääkärit tilailevat heille tutkimuksia ja hoitoja, koska sellaista on terveydenhuollossa tapana tehdä.
Oman alueen terveyskeskuslääkärien tulot voi jokainen tarkastaa verotiedoista - eivät ne kovin ihmeellisiä ole. Keikkafirmojen yksittäiset "äkkilähdöt" eivät todellakaan edusta keskivertolääkärin palkkaa. Verotiedosta näkee senkin, että parhaiten lääkäri ansaitsee lopettamalla lääkärinhommat ja ryhtymällä liikemieheksi.
Kuopion tapaus ei todellakaan ole mikään merkki lääkäripulan helpottumisesta. Kuopio lomauttaa KAIKKI työntekijänsä jotka eivät suostu vaihtamaan lomarahojansa vapaiksi. Lääkärit eivät suostuneet, joten heidät "lomautettiin".
Lääkäripula vaikeuttaa yhä hoitoonpääsyä ja jonot ovat edelleen paikoitellen todella pitkiä.
Kuopio on merkki siitä, että todellinen pula on rahasta, ei lääkäreistä.
Vuonna 1991 terveyskeskusten lääkärivaje oli 12%. Sitten iski lama, ja vuoden päästä vaje olikin enää 0,6%. Syrjäisimmätkin terveyskeskukset oli siis käytännössä täynnä, ja lääkäreitä oli muutaman vuoden päästä työttömänä noin 700.
Nykyinen lääkärivaje on 11%, ja alkava lama tulee vetämään kuntataloudet yhtä tiukalle kuin edellinenkin. Toimenpiteetkin tulevat olemaan tutut. Kunnat jäädyttävät budjettinsa, lomauttavat, lopettavat virkojen perustamisen, ja kieltävät sijaisten palkkaamisen.
Suurin ero on siinä, että uusia lääkäreitä on koulutusputkessa tällä hetkellä kaksinkertainen määrä 90-lukuun verrattuna. Lääkäreiksi koulutetaan jo 1% ikäluokasta, tämä on tietääkseni maailmanennätys.
Seuraavan viiden vuoden aikana valmistuu yli kaksi kertaa enemmän lääkäreitä kuin jää eläkkeelle. Jos ja kun kunnat eivät halua paisuttaa palkkalistojaan, on moni koulutettu varsin kalliilla kortistoon tai kotiäidiksi.
Laman aikana 90-luvun alussa lääkäreitä oli koulutusputkessa yli 500, ja tällä hetkellä noin 600, eli määrä ei todellakaan ole kaksinkertainen.
Laman vaikutuksia lienee tässä vaiheessa vaikea arvioida. Hoitotakuu edellyttää kuitenkin tiettyä hoidon tasoa, joten tällä kertaa virkojen karsiminen terveydenhuollosta voi olla vähäisempää.
60-62 -vuotiaita lääkäreitä on 1236, joten tästä määrästä tulee vuosittain jäämään eläkkeelle noin 400 lääkäriä vuosittain.
55-59 -vuotiaita lääkäreitä on 2661 jolloin vuosittainen eläkepoistuma tulee olemaan hieman yli 500.
50-54 -vuotiaita lääkäreitä on 3158, joten noin 10 vuoden päästä lääkäreitä jää eläkkeelle vuosittain jo yli 600.
Nyt lääketieteellisten sisäänotto on noin 600 aloituspaikkaa. Osa keskeyttänee koulutuksen, mutta ulkomailta tulee ehkä saman verran tilalle.
Seuraavan viiden vuoden aikana lääkäreitä ei selvästikään valmistu yli kaksi kertaa niin paljon kuin jää eläkkeelle. Lääkärimäärä ei enää kasva merkittävästi nykyisellä sisäänotolla viiden vuoden kuluttua. Väestön vanheneminen luultavasti kuitenkin aiheuttaa tarvetta lääkärimäärän lisäykselle.
Viimeisen kuuden vuoden aikana sisäänotto on ollut keskimäärin 620 per vuosi, lisäksi Tarton lääkiksessä opiskelee parhaillaan noin sata suomalaista. Muutenkin ulkomailta tulee lääkäreitä Suomeen aivan eri tahtia kuin 90-luvun alussa, esim. vuonna 2005 TEO myönsi laillistuksen 359:lle ulkomailla koulutetulle lääkärille. Kaiken kaikkiaan työvoiman tarjonta on ihan eri luokkaa kuin 90-luvun alussa.
Vuosi sitten on laskettu, että seuraavan viiden vuoden aikana eläköityy 950 sairaala- ja terveyskeskyslääkäriä. Uutta lääkäriä siis pukkaa markkinoille reilusti enemmän.
Terveydenhuollon palvelujen kysyntä toki kasvaa väestön vanhetessa, mutta myös veronmaksajien määrä vähenee. Haasteeseen on siis pakko vastata tuottavuutta ja tehokkuutta lisäämällä. Sen ei pitäisi olla mahdotonta, sillä toimivalla tietotekniikalla ja turhan työn karsimisella voitaisiin nykyistä toimintaa tehostaa huomattavasti.
Mitä tulee laman vaikutuksiin: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ilmoitti juuri henkilöstölehdessään karsivansa kuntalaskutusta ensi vuonna 3%. Sanomattakin lienee selvää, että tavoite ei ole yhteensopiva henkilöstömäärien lisäämisen kanssa.
Eu:n säädösten takia ulkomaiset lääkärit voivat hakea helposti laillistusta Suomesta, mutta heistä harvat tulevat tänne töihin.
Seuraavan viiden vuoden aikana voi todella eläköityä 950 sairaala- ja terveyskeskuslääkäriä. Kaikki lääkärit eivät kuitenkaan työskentele sairaaloissa tai terveyskeskuksissa. Lisäksi eläköityy suuri joukko lääkäreitä muilta sektoreilta, kuten yksityiseltä puolelta sekä erilaisista viranomaistehtävistä. 60-62 vuotiaita lääkäreitä on 1236. Tästä voidaan helposti päätellä, että eläkkeelle tulee jäämään hieman yli 2000 lääkäriä seuraavan 5 vuoden kuluessa. Nykyisellä sisäänotolla lääkäripula voi helpottaa jonkin verran lähivuosina, sillä vuosittain valmistuu jonkin verran yli 600 lääkäriä.
Lääkäreiden eläkehuippu saavutetaan vasta vuoden 2017 jälkeen, jolloin vuosittain jää eläkkeelle yli 600 lääkäriä. Ilman koulutusmäärän nostamista lääkäreiden määrä ei enää tuolloin kasva. Koulutusmäärien muutokset vaikuttavat lääkäreiden valmistumismääriin noin 6 vuoden viiveellä. Tästä syystä koulutusmääriä pitäisi nostaa jonkin verran jo lähivuosina jotta suurten eläköityvien ikäluokkien tilalle ehdittäisiin kouluttaa uusia lääkäreitä.
Viranomais- ja hallintotehtävistä eläköityvät lääkärit korvataan nykyään pääasiassa muun alan koulutuksen saaneilla henkilöillä. Suomeen on viime vuosikymmeninä koulutettu tuhansia terveystieteiden maistereita ynnä muita uusia "terveydenhuollon akateemisia ammattilaisia", jotka on tarkoitus loppusijoittaa alan viranomais- ja hallintotehtäviin. Ministeri Risikko - itsekin terveystieteiden tohtori - on vahvasti tämän vision tukena.
Tutkimuspuolelle taas on perustettu paljon uusia bioinformatiikan, bioteknologian, biokemian yms. maisteriohjelmia, joista valmistuvat maisterit ja tohtorit korvaavat työelämässä lääkäritutkijoita.
Tämän seurauksena lähes kaikki nuoret lääkärit hakeutuvat nykyään kliiniseen työhön sairaaloihin ja terveyskeskuksiin.
Puhut "konekirjoittajista" - joopa joo! En ole nähnyt vielä missään keikka- tai työpaikassani enää toimivaa kirjoituskonetta. Kylläkin useita PC:ta. Tarkoititko ehkä tekstinkäsittelijöitä? Voisitko yst. sitten myös arvostaa heidän työtänsä!
Itse poistuin em. ammatista, koska palkka oli surkea, työtä htin paljon liikaa (vaikka olen nopea ja hyvä siinä) ja lääkäreiden arvostus olematonta. Että heippa vaan itsellesi. Tonttu!
Anonyymille yläpuolellani;
on vaikeaa vaatia arvostusta muilta, jos ei itse arvosta tekemistään. Ja meidän sairaalassa ainakin on vielä konekirjoituskeskus, vaikka tekstinkäsittelijöistä puhutaankin. :)
Lähetä kommentti